Viro
Saaremaa sadam
Itämeren rannalla Viron länsirannikolla sijaitseva Saaremaa — maan suurin saari — on houkutellut valloittajia, kauppiaita ja matkailijoita yli kahdeksan vuosisadan ajan. Keskiaikaisen Kuressaare satama on toiminut ankkuripaikkana siitä lähtien, kun ritarikunnan Teutoniset ritarit rakensivat tänne upean linnansa 1300-luvulla, ja tänä päivänä se toivottaa risteilyalukset tervetulleiksi yhteen Itämeren palkitsevimmista kohteista.
Saaremaan tunnusmerkki on Kuressaaren piispanlinna — Itämeren alueen parhaiten säilynyt keskiaikainen linna, jonka hunajankeltaiset dolomiittiseinät kohoavat vesivallin ympäröimänä. Linnamuseo kertoo saaren monivaiheisen historian tanskalaisesta valloituksesta, saksalaisista ristiretkeläisistä, ruotsalaisesta hallinnosta, Venäjän keisarikunnasta, neuvostomiehityksestä aina Viron itsenäisyyteen saakka. Ympäröivä vanhakaupunki säilyttää puutalot, mukulakivikadut ja torin, jossa myyjät tarjoavat savustettua kalaa ja katajalla maustettua olutta.
Saarella keittiöperinteet heijastavat sen sijaintia skandinaavisten, germaanisten ja venäläisten vaikutteiden risteyksessä. Savustettu ankerias on poikkeuksellisen ylellinen herkku. Saaremaan tumma ruisleipä — tiivis ja hieman makea — on arvostettu Viron parhaaksi. Katajanmarjat maustavat olutta, savustettuja lihoja ja juustoja. Saarella kasvavat villit sienet — kantarellit, herkkutatit ja lakit — ilmestyvät sesongin mukaan.
Kuressaaresta ulospäin sijaitseva Kaali-meteoriittikraatteri — joka muodostui 7 600 vuotta sitten — on yksi maailman vaikuttavimmista meteoriittipaikoista. Vilsandin kansallispuisto suojelee merilintujen pesimäalueita ja jyrkkiä rannikkoja. Perinteiset olkikattoiset maatilat, kivituulimyllyt ja katajalla peittyneet kalkkikiviniityt luovat maalaismaiseman, joka on vuosisatojen päässä kaupunkikeskuksista.
Risteilyalukset saapuvat Kuressaareen toukokuusta syyskuuhun. Heinä- ja elokuu tarjoavat lämpimimmät olosuhteet (17–22 °C) ja valoisat yöt keskikesän aikaan. Saaren tasainen maasto tekee pyöräilystä ihanteellista. Kylpyläperinne jatkuu nykyaikaisissa hyvinvointikeskuksissa, jotka erikoistuvat terapeuttisiin mutahoitoihin.